Yhden aikaan juhlat jatkuvat. Muut paitsi Cameron ovat juoneet kolme kannua coctaileja, 10 pulloa olutta ja yhden viini pullon. Tanssilattialla on hurja meno kun kaikki ovat tanssimassa ja laulamassa ikivihreitä. Pojat kaappaavat Stephin syliinsä, Cameron pitää kiinni kainaloiden alta, Scott ja Ray jaloista ja keinuttavat tätä ja laulavat hänelle.

Koska palkintohuone suljetaan lopullisesti kirjoittavat Steph, Jon ja Ray meikeillä omat merkkinsä huoneessa olevaan patsaaseen.

Asukkaat lojuvat sohvilla. Jon on nukahtaa lasi kädessään. -Pitää alkaa käyttämään vakioparturia, tuumaa Scott. -Tulisitko Liverpooliin kerran kuussa, Steph?
-Tai Orkneyhin? kysyy Cameron.
-Se on ehkä ainoa mahdollisuus tutkia, sammaltaa humaltunut Steph sohvan pohjalta.

Samaan aikaan Ray on päiväkirjahuoneessa ja esittelee meikeistä tuhriintuneita käsiään. -Se palkintohuone juttu oli vain hupia, hän puolustaa patsaan sotkemista. -Kun se oli viimeinen kerta, Isoveli voi olla suopeampi. Koska se oli viimeinen palkintohuone.
-Isoveli ei suvaitse vandalismia.
Ray purskahtaa nauruun. -Hetkinen. Tuo oli raju sana. "Vandalismi". Erittäin raju sana. Vandalismi... Se oli koristusta. En sanoisi sitä vandalismiksi. En missään nimessä. Isoveli voisi ottaa rauhoittavan. Voisi auttaa.
-En ole vandaali, Ray jatkaa pian nauraen.

Olohuoneessa toisen vandaalin, Stephin, tilanne on yhä heikko. -Menen nukkumaan, Hän ilmoittaa.
-Tarvitseeko sinun kädä vessassa, huolehtii Cameron.
-Ei.
-Oli hauska ilta, Scott sanoo. -Kiitos, Steph, olit mahtava.
Steph mutisee takaisin jotain, kun pojat toivottavat hyvät yöt.
Steph pääsee sisään makuuhuoneen ovesta.
-Ei hän kauaa vuoteessa ole, toteaa Scott virnistäen.

Kaksi tuntia aiemmin Scott on laittanut viisi perunaa Stephin sänkyyn. Steph tutkii, mikä tekee hänen vuoteestaan niin muhkuraisen ja yrittää saada potut pois sijauspatjansa alta.
Saatuaan kaikki perunat pois. Hän palaa olohuoneeseen ja alkaa heitellä Scottia niillä. Tähtäys ei kuitenkaan ole kohdillaan ja perunat lentävät minne sattuvat.

Kahden aikaan Ray nuokkuu oluttölkin kanssa patiolla. Jon on sammunut sohvalle. Steph voi pahoin ja Isoveli pyytää selvinpäin olevaa Cameronia huolehtimaan oksentelevasta Stephistä. Scott on mukana oven ulkopuolelle. Hän tosin on haudannut naamansa puseronsa kauluksen sisään..
-Tämä on vähän huono juttu, Steph miettii tukien suutaan peilistä samalla kun hän valuttaa itselleen kylmää vettä.
-Se oli vahinko, Cameron lohduttaa..

Scott menee vessaan siivoamaan Stephin sotkut ja on oksentavinaan.
-Hän vain pilailee, Cameron sanoo Stephille.
-Se oli vain mansikkaa, Steph huutaa, saaden Cameronin nauramaan.
Steph pudistaa päätään ja katsoo Cameroniin. -Ei ole hyvä juttu.
-Älä nyt huolehdi, Cameron sanoo hymyillen.

-Jon! Jon! huutaa Steph sohvalla makaavalle Jonille.
-Syh. Anna hänen nukkua, Cameron komentaa ja vie riehakkaan Stephin nukkumaan. Hän tuo vuoteen viereen ämpärin ja pöydälle vesilasin.
-Tämä on todella noloa, Steph vaikeroi.
-Jään tänne nukkumaan, Cameron ilmoittaa.
-Ei sinun tarvitse, Steph estelee.
-Tiedän, Cameron sanoo siirtäen lattialta syrjään Stephin vaatteita.

Jon ja Ray ovat nukkuneet yönsä sohvalla. Rayllä on yhä päällään valkoinen kauluspaita, kravatti ja mustat suorat housut edellisen illan juhlien jäljiltä. Jon herää varhain aamulla ja tassuttelee päätään pidellen poikien makuuhuoneeseen.
Ottaessaan housuja pois hän erehtyy istumaan Scottin vuoteelle. Cameron havahtuu vyön kilhdukseen ja yrittää nähdä pimeässä huoneessa kuinka Jon etsii vuodettaan. Lopulta tämä osuu oikeaan osoitteeseen, ja kellahtaa peiton alle takaisin nukkumaan.

Ray, Cameron ja Steph ovat hereillä jo kymmenen aikaan. Ray on tehokkaana puutarhassa ja ruiskuttaa mankelin luona vettä puutarhaletkusta. Yhä palkintohuoneen puku päällään.
Steph ja Cameron juttelevat sohvalla. Steph oksensi yön aikana kahdeksan kertaa, ja hän pohtii syytä siihen.
-Vedinkö huikalla drinkin ennen kuin tulimme tänne? hän kysyy. -Jos join mansikkadaiquirin, se ehkä sai sen aikaan. Koska join niin nopeasti.
-Tai sitten ne 18 muuta, Cameron muistuttaa.
-Scott-parka joutui siivoamaan.
-Niinpä.
-Hän on hyvä siinä, Steph sanoo. Silloin Isoveli kutsuu Rayn päiväkirjahuoneeseen.

-Tämä ei ole reilua, hän sanoo muille juostessaan sisään.
-Kielsimme ottamasta pukua palkintohuoneesta, Cameron huomauttaa nauraen.
-Ray pitää sitä tämän päivän, Steph nauraa.
-Ei se sovi hänelle, Cameron virnistää.

-Sinut kutsuttiin antamaan mielipiteesi päivän aiheesta, Isoveli sanoo.
-Niin? Ray hymyilee helpottuneena.
-Mikä on mielipiteesi Britanniaan tulevista turvapaikanhakijoista?
-Minua ei haittaa, että he tulevat, Ray kertoo. -Jokaisella on oikeus asua sillä, missä haluaa. Jos he ovat tulleet... Jotkut ovat tulleet kovista oloista ja he ovat nähneet paljon. He ovat kokeneet paljon. Jos he haluavat paremman elämän täällä, se on ihan oikein. Niistä turvapaikanhakijoista en pidä, jotka tulevat tänne ja käyttävät hyväksi. Ymmärrän, miksi monet eivät pidä heistä koska on olemassa brittiläisiäkin ihmisiä jotka asuvat hyvin huonoissa... Huonoissa oloissa. Eivätkä he saa yhtä paljon kuin jotkut turvapaikanhakijat, jotka hyväksikäyttävät järjestelmää. Ymmärrän, miksi se on arka asia. Henkilökohtaisesti minulla ei ole mitään heitä vastaan.

Yhdentoista aikaan Ray ja Steph makoilevat sohvilla ja Cameron touhustaa keittiössä.
-Alkoholi tuo huonoimmat puolet esiin, Steph pohtii.
-Se voi tuoda esiin huonoimmat puolet, Ray sanoo. -Tai sitten parhaat. Mietin, mitä Jon tarkoitti sillä, että kaikki eivät ole aitoja?
Steph ja Cameron ovat pohtineet samaa asiaa. -Inhottaa ajatella, että hän on sitä mieltä, Ray jatkaa. -Hän sanoi, että Scott on oma itsensä. Hän kääntyi Scottiin päin ja sanoi: "Sinä olet oma itsesi." Hän ei sanonut niin meistä.
-Hän ei tunne meitä, Steph vastaa.

Hetken kuluttua Isoveli kutsuu Stephin päiväkirjahuoneeseen.
-Isoveli kutsui sinut tänne eilisen käytöksesi johdosta.
-Voi ei! Steph huokaa nolona.
-Onko sinulla käsitystä, mistä on kyse?
-Vandalismista, Steph ehdottaa. Hän on kuullut, mitä Isoveli sanoi Raylle yöllä patsaan sotkemisesta.
-Juuri niin. Osaatko selittää käytöstäsi?
-Se oli vain... En tiedä. Se oli hetken huumassa, kun muutkin vandalisoivat. En olisi saanut, olen pahoillani.

Steph palaa olohuoneeseen.
-Minua nuhdeltiin, kun tein patsaille ilkivaltaa, Steph hihittää.
Ray ja Cameron repeävät nauruun. -Oletko tosissasi?
-Ja hän oli tosi... Hän tarkoitti sitä todella.
-Ei se ollut vandalismia, Ray nauraa. -Ne pitää vain maalata valkoiseksi.
-En ole tuhma, Steph sanoo. -Ei niillä muuta asiaa ollut.
Ray nauraa edelleen. -Ei ole hauskaa, Ray.
-Onpas.

Cameron, Ray ja Steph ovat syöneet aamiaisen. Steph on nukahtanut sohvalle. Cameron ja Ray puhuvat perjantaista.
-Tania, sanoo Cameron. -En malta odottaa, että näen hänet... Ja kaikki muut.
-Nehän ovat kaikki siellä perjantaina, Ray sanoo. -Ja sitten huudetaan...
-Tuntuu kuin olisin taas lapsi.
-Mutta vielä on kolme päivää, Ray muistuttaa innostunutta Cameronia. -Viimeksi kun puhuttiin, oli kuusi päivää, hän vielä muistaa. -Kolme päivää meni nopeasti.
Molemmat nauravat. -Ei siitä ole turvallista puhua, Cameron nauraa. -En vaihtaisi tätä mihinkään.
-Ei tosiaan. Kaikki saivat tästä, mitä halusivat.
-Ja lisää on tiedossa.
-Olen löytänyt uusia juttuja itsestäni, Ray tunnustaa. -Vaikken tullut etsimään mitään sieluani. Mutta olen oppinut itsestäni juttuja. En osaa pukea sitä sanoiksi nyt. Mutta kun lähden täältä ja katson taaksepäin, niin ajattelen kaikkea mitä olisi pitänyt tehdä...
-Toivon, että en katso taaksepäin ja mieti: "Miksi olit niin tylsä ja ujo?"
-Olet kaukana siitä, Ray vakuuttaa.
-Toivon, että en ajattele niin itsestäni.

Puoli kahden aikaan Isoveli on kutsunut Scottin päiväkirjahuoneeseen puhumaan turvapaikanhakijoista.
Jon on selvinnyt istumaan vuoteelleen.
-Vedän rajan ihmisiin, jotka tulevat maista joissa on pahoja ongelmia, Scott kertoo. -Ja ihmisiin, joiden elämä on uhattuna, jos he jäävät kotimaahansa. Toinen asia ovat ihmiset jotka vain päättävät, että he eivät pidä omasta maastaan. Se on eri asia. Pitää ajatella objektiivisesti. Isoveli, toivon että osaisin sanoa lisää tästä aiheesta. On aika mitätön olo, koska tiedän asiasta niin vähän. Puhuinko asiasta jo riittävän kauan?
-Todellakin, Scott.
-Se on ihme.

Illalla on Cameronin vuoro tulla kertomaan mielipiteensä päivän kolmesta aiheesta.
-Kolmas aihe koskee estetiikkaa, Isoveli kertoo. -Onko koolla väliä?
Cameron purskahtaa taas nauruun. -Toivon, että itse olisin muutaman kilon pienempi, hän kertoo. -Oikeassa elämässä harrastan kyllä vähän liikuntaa. Ja aion jatkaa sitä, kun tämä loppuu ja toivottavasti pystyn laihduttamaan itseäni niin, että olen tyytyväisempi. Tyytyväisempi, sillä olen ihan tyytyväinen nytkin. Mutta luulen, että olisin tyytyväisempi jos olisin pienempi.

Jon nukkuu vielä seitsemän aikaan illallakin. Hän oli hereillä hetken ja pyysi Isoveljeltä särkylääkettä ja meni takaisin nukkumaan.
Steph, Ray (joka on saanut vaihdettua vaatteet) ja Cameron ovat istuneet taas tunnin sohvalla juttelemassa.
-Elämässä täytyy joskus särkeä sydämensä, Steph sanoo.
-Muistan kun olin ihastunut... Ray sanoo.
-Tyrmättiinkö sinut? Steph kysyy.
-Kun aloin liikkua siinä porukassa... Se tyttö on hengaillut yhden kaverini kanssa 10 vuotta. Olimme kaikki juomassa... Ja hän taisi torjua minut. Menin vessaan ja itkin silmät päästäni, Ray tunnustaa nauraen.
-Et voi mennä iskemään kaverisi tyttöystävää, Steph huudahtaa.
-Ei... Me vain liikuimme yhdessä, eivätkä he seurustelleet silloin. Itse asiassa he erosivat muutama kuukausi sitten.
-Uskomatonta, että itket tytön takia, Cameron on yllättynyt Rayn tuntemattomasta puolesta.
-Yhden ainoan kerran, Ray korostaa. -Kun olin nuori ja tyhmä.
-Kuinka nuori olit? Steph haluaa tietää.
-Jotain 15-16.
-Niinkö? Luulin, että se oli ihan äsken.
-Se tyttö on nyt parhaita kavereitani.
-Et siis särkenyt sydäntäsi? Steph kysyy vuorostaan Cameronilta.
-En sanoisi niin.
-Mitä sinulle ja sille tytölle tapahtui nuorempana? Steph tenttaa. -Sanoit, että seurustelit jonkun kanssa kauan.
Mutta Cameron vaikenee. -Älä muistuta siitä. Liian tuskallista, Ray vitsailee.
-Se nyt vain loppui, Cameron toteaa tavoilleen tyynesti.
Pienen hiljaisuuden jälkeen Steph ja seuraan liittynyt Scott puhkeavat vastaväitteisiin. -Ei sellaiset vain lopu.
Kaikki nauravat taas. -Kuka se oli? Ray kyselee. -Tämä toinen nainen?
-Jos tapailee jotain hetken, sellainen voi vain loppua, toteaa Scott. -Jos olet tapaillut jotain, se voi loppua yhteisestä sopimuksesta. Jos ei vain kiinnosta. Sellaiset voivat loppua. Mutta pitkäaikaiset suhteet eivät vain lopu.
-Mutta jos tyttö menee kauas collegeen, Cameron viimein kertoo. -Sellainen juttu voi... Vaikuttaa suhteeseen. Eikö vain?
-Millä tavalla? Steph kysyy. -Anna tulla, kerro nyt!
-Ei ole kerrottavaa.
-Juoruillaan nyt vähän.
-Ehkä sitten perjantaina.
-Hän on niin hyvä tuossa, Steph huokaa toivottomana Cameronin salaperäisyydelle.

Puoli yhdeksän aikaan asukaat alkavat syömään iltapalaa. Silloin herää myös Jon.
-Hyvää huomenta, Steph toivottaa.
-Huomenta. Paljonko kello on?
-Puoli yhdeksän.
-Hyvä. Täydellinen ajoitus. Onko siinä sieniä? Jon kysyy Cameronin valmistamasta ruoasta.
-Ei ole. Teemme sitä huomenna, Steph vastaa.
-Me emme pane sinua syömään sitä tällaisena päivänä, Cameron sanoo.
-Se saattasi olla takaisku, Jon vastaa. -Itse asiassa olo on aika normaali. Palautuminen alkaa olla tehty, Jos olisin ottanut kaljan päivästä olisi voinut tulla erilainen.
Jon lähtee suihkuun. -Hän näyttää niin pitkältä tuossa takissaan, muut vitsailevat Jonin lyhyelle kylpytakille.

Myöhemmin Isoveli kutsuu Stephin taas päiväkirjahuoneeseen puhumaan päivän aiheista.
-Onko mielestäsi vanhemmilla oikeus läimättää lastaan?
-On, Steph vastaa. -Mutta tietenkin... Miten voisin..? Ei tietenkään hakata, mutta... Jos lapsi tekee jotain väärin. En nyt keksi, mitä... En kyllä usko julkiseen lyömiseen. Niin kuin joskus näkee supermarketissa... Selvästi kotona ei ole riittävästi kuria jos lapset tekevät niin. Se on hyväksyttävää omassa kodissa.

Scott ja Jon ovat tiskaamassa, Ray torkkuu sohvalla Cameronin istuessa vieressä.
-Haluatteko, että tyttöystävänne olisi teitä kauniimpi tai viisaampi kuin te itse? Cameron kysyy.
-Pitäisi olla aika tyttö, jos olisi minua viisaampi, pohtii Jon nauraen.
-Kauniimpi varmaan, Scott miettii. -Jos hän olisi paljon viisaampi niin ei olisi aina paljon puhuttavaa. On hyvä, jos on sopivan fiksu... Entä itse?
-Ehdottomasti kauniimpi, Cameron vastaa. -Mutten halua mitään idioottiakaan.

62. päivä

Puoli yhden aikaan Ray ja Jon valvovat vuoteissaan. Cameron, Scott ja Steph istuvat yhä olohuoneessa.

Koska Isoveljen paperilla antamien ohjeiden pinta on laminoitu, on niiden pinta liukas. Tästä saa Cameron idean ja laittaa kaksi paperia matolle jalkojensa alle.
-Scott, tätä voimme tehdä huomenna. Vesihiihtoa matolla.
-Ei mattoa saa siirtää, Scott muistuttaa.
-Jos joku vetää... Cameron ojentaa kätensä kohtisuoraan eteen.
-Toimisiko se?
Scott tarttuu Cameronia käsistä ja vetää tätä ympäri olohuoneen mattoa. Sitten on Scottin vuoro. Cameron antaa hänelle pyyhkeen köydeksi.
-Keksimme uuden leikin, Cameron selittää takapihalta sisään tulevalle Stephille.
Sitten Cameron pyörittää Scottia ympyrässä. -Tämä käy lämpimäksi, Scott toteaa jalkojensa alla olevista "liukureista".
-Onko se kuuma?
-Se lämpenee.
-Aloitetaan käytävästä, Cameron ehdottaa lähtien vetämää vuorostaan Stephiä.
-Keksit hyvän leikin, intoilee Scott.

Viimein kaikki ovat päätyneet vuoteisiin tyttöjen makuuhuoneeseen. Myös Ray ja Jon ovat tulleet sinne. -Lauletaanko jotain? Cameron ehdottaa, ja alkaa hyppiä pitkin vuoteiden välistä käytävää ja hyräilee reipasta laulua. Ray hakkaa käsillään tahtia.
-Noinko sinulle taphtuu aina öisin? Steph kysyy.
-Naisen tuoksu tekee Cameronin hulluksi, Scott kertoo.
-Feromoneja ilmassa... Hän tulee hulluksi. Hänet pitää yleensä kahlita sänkyyn, Jon vitsailee.
-Ehkä se on tämä tyttöjen untuvapeitto, Cameron miettii hyräillen. -AARRGGH, mies säihkähtää kun yht`äkkiä tyttöjen tuoksuinen peitto vedetään pois. Asialla on tietenkin tihulainen numero yksi, eli Ray.
-Kuka se oli? Joku älykääpiö, Cameron on olevinaan kiukkuinen. Hän nousee ylös ja vetää puolestaan peiton Rayn päältä.
-Miten saan nukuttua, kun te olette täällä, Steph päivittelee.
Pojat purskahtavat jälleen nauruun.

Perjantai jännittää jo askukkaiden mieliä. Steph ja Cameron puhuvat aamulla asiasta ja siitä kuinka nopeasti kaksi kuukautta onkaan mennyt.
Hieman myöhemmin Isoveli pyytää Rayn päiväkirjahuoneeseen.

-Kun heräsin aamulla, makasin pitkään sängyssä, Ray kertoo. -Miettien, mitä perjantaina voi tapahtua. Näen vihdoin perheen ja kaverit. Haluan nähdä, millaisen reaktion saan. Olen joskus sanonut asioita, joita en voi uskoa sanoneeni. Yritän keksiä tekemistä vielä kahdeksi päiväksi koska eilen sain melkoisen ahdistuksen.
-Onko talossa joku, jonka et halua voittavan? Isoveli kysyy.
-EI ketään, jonka en haluaisi voittavan... Ei ole mitään ketään vastaan, kiva että hän tuli takaisin mutta ei ole reilua, että Jon tuli takaisin. Että hän sai toisen tilaisuuden. Me olemme pelanneet niin, että jos selviää nimeämisestä niin jatkaa kilpailua. Hän tuli takaisin ja voi yhä voittaa. Se ei ole reilua minulle ja muille jotka haluavat voittaa. Meille sanottiin että tv:ssä kysyttiin, kenen haluaisi voittavan. Mietin onkohan Jonin nimi ollut siellä. Ja onko niin, ettei hän voi voittaa? Niinhän oli sovittu.
(Ja Tämä sopimus päätee. Jon ei enää voi voittaa kilpailua. Asukkaat eivät tätä vielä tiedä.)

Talon ulkopuolelle rakennetaan lavaa perjantaita varten. Ray on uima-altaassa ja muut syövät patiolla, kun he huomaavat muurin takana jotain.
-Mikä tuo on?
-Katsokaa tuota isoa juttua, Cameron kehottaa muita.
-Voi luoja, Scott saa sanottua suu tännä sämpylää.
Kaikki kääntyvät katsomaan muurin yli. -Voi p---a, huudahtaa innostuneen kuuloinen Jon.
-Tuo on iso, Ray virnistää. -Näetkö, Steph?
-Näen. Voi herranen aika.
-Onko tuo joku osa...? Scott hämmästelee.
-Tuo on uloskäynnin osa, mutisee Cameron. Hän nousee Rayn viereen altaan reunalle nähdäkseen paremmin.
-Pelottavaa, Steph toteaa Scottille ja Jonille.
-Voihan p---a, Jon toistaa. Ja kaikki nauravat.
-Katsokaa nyt, mitä siellä on! Cameron patistaa.
-Käsketäänköhän meidät sisälle..

-Pitääkö muka katsoa muualle? Jon pomppaa ylös tuolistaan. -Katson, kun vielä voin.
Kaikki asukkaat nousevat altaan reunalle. -Siellä on iso silmä huipulla, Steph näkee.
-Tuolla päällä on se Big Brother -silmä, Cameron innostuu. -Mitä h-----iä...
-Ne laittavat varmaan lavaa tuonne, Ray päättelee.
-En halua mennä, Cameron sanoo.
Asukkaat tuijottavat vielä hetken näkyä, kun Ray hyppää takasin altaaseen saaden reunalla seisovat kaverinsa kastumaan.
-Minä häivyn juuri nyt, Cameron uhkaa. -Haen tavarani.

Heti tapahtuman jälkeen Cameron menee päiväkirjahuoneeseen.
-Cameron-raukka painui heti päiväkirjahuoneeseen, Scott toteaa.
-Cameron pyytää viemään itsensä takakautta pois, Steph vitsailee.

-Näimme juuri... Cameron aloittaa kertomaan juttua Isoveljelle. -Ison jutun, jonka... Uskomme liittyvän perjantaiseen lähtöön. Se on hermoja raastavaa. Olen todella hermostunut perjantain takia. Olemme maan ainoa ihmiset jotka eivä tiedä, mitä perjantaina tapahtuu. Se on ihan liikaa. Rakastan yllätyksiä, mutta... Voi voi...
-Luuletko, että voit voittaa? Isoveli kysyy.
-Että voin voittaa? Onhan minulla yksi mahdollisuus viidestä. En tiedä kuka voisi voittaa.

Viiden aikaan asukkaat suorittavat viikkotehtäväänsä. Jokaiselta kysytään kolme kysymystä muiden asukkaiden mielipiteistä, joita nämä ovat kertoneet. Jos he vastaavat oikein 75 prosenttiin kysymyksistä, he saavat jouluaiheisen juhlan. Asukkaat vastaavat kysymyksiin päiväkirjahuoneessa ja muut seuraavat tapahtumia tv:n välityksellä. Scott on vastaamassa toiseen kysymykseen.
-Kysyttäessä sopivaa treffien määrää ennen seksiä kuka asukkaista vastasi: "Riippuu sittä kuinka humalaan tytön saa juotettua."
Olohuoneessa kaikki repeävät nauruun. Myöskään Scott ei voi olla arvaamatta oikein. -Ray, hän nauraa. (Tosiasiassa Rayhan tarkoitti tämän vitsiksi.. Vakavammin hän sanoi 3-4 treffit.)
Olohuoneessa etenkin Jon on tikahtua omaan nauruunsa. -Mahtava juttu.
-Olin varmaan kännissä, Ray nauraa vedet silmissä.

Mutta tehtävä jatkuu. -Kuka asukkaista vastasi näin: "Aikaisemman kokemuksen perusteella koolla on väliä." "Jessus."
-Jon, arvaa Scott. Olohuoneessa nauretaan taas.
-Mitä kysymyksiä Scottille! Steph nauraa.

Scott tulee olohuoneeseen. -Mitä vastasit viimeiseen? Jon kysyy. -Nauroimme liikaa.
Scott osoittaa Jonia.
-Näytät itseasiassa oikeasti Robbie Williamsilta, Ray sanoo veireensä istuvalle Scottille.

Viimeisenä päiväkirjahuoneeseen menee Steph.
-Kuka asukkaista sanoi näin uskonnollisesta kasvatuksestaan: "Olin kuoripoika. Oli kauheaa, jos en päässyt kirkkoon."
-Jon, arvaa Steph.
-Mitä hittoa, Jon hihkuu olohuoneessa. -Olen ateisti.
-Kuka asukkaista sanoi seuraavaa: "Olen sitä mieltä, että parin tulee olla mies ja vaimo. Ei kaksi miestä tai kaksi vaimoa."
Olohuoneessa ollaan taas hilpeitä.
-Kaikki kääntyivät heti katsomaan Cameronia, Ray nauraa.
-Voi kiesus, tuskailee Steph. -Jon, hän vastaa taas. Mutta tajuaa miltei heti tehneensä virheen.
-Kuka asukkaista sanoi näin niistä, jotka uskovat kuolemanjäkeiseen elämään? "He ovat heikkomielisisä ja halveksin heitä."
Jon nostaa kätensä ylös ja kaikilla riittää taas naurua koko rahan edestä, etenkin Jonilla itsellään.
-Voi luoja, Steph voihkii. -Jon. Hän repeää itsekin nauruun. -En voi vastata kaikkeen Jon.

-Anteeksi, Steph pyytää tullessaan ulos.
Pojat taputtavat hänelle.
-Kuoripoika? Ihan tosi! Jonia huvittaa.
-En tiennyt, Steph vastaa.
-Luulin, että keksit sen heti kun olit vastannut, oikea vastaus Ray sanoo.

Asukkaat ehtivät hetken pohtia oikeita vastauksia, ennen kuin Isoveli antaa tuomionsa. Asukkaat vastasivat oikein kahdeksaan kysymykseen. Asukkaat ovat siis epäonnistuivat viikkotehtävässä.
-Olisin halunnut joulun! Steph painaa päänsä hattuun.

Asukkaat istuvat olohuoneessa pitkän tovin ja pohtivat oikeita vastauksia. Scott on juttelemassa Isoveljen kanssa.
-Olet talossa vielä kaksi yötä ja kaksi päivää, Isoveli sanoo. -Luuletko, että voit voittaa?
-En yritä vastailla varman päälle kuulostamatta omahyväiseltä, Scott vastaa. -Mietin kaikkia mahdollisuuksia. Onhan minulla mahdollisuudet. Mutta vain yksi viidestä. Mikä on parempi kuin yksi kahdestatoista.
-Kenen asukkaan haluaisit voittavan?
-Tahdon Rayn voittavan. Kaikista näistä asukkaista. Jos omaa nimeä ei saa sanoa, Scott virnistää. -Sanoisin, Että Rayn. Hän on tehnyt tämän oikein. Hän ei ole esittänyt mitään, vaan ollut oma itsensä. Useimmat ovat mielestäni olleet luonnollisia. Mutta Ray on ollut eniten oma itsensä. Näyttänyt hyvät ja huonot puolet. Hän on tavallinen kaveri. Haluaisin, että Ray pärjää.

Illalla asukkaat istuvat taas sohvilla ja miettivät, mitä tekisivät seuraavana päivänä.
-Voisimme leikkiä huomenna piilosta, Scott ehdottaa.
-Peukalonpiilotusta? Steph kysyy.
-Tai makkaranpiilotusta, Jon ehdottaa.
-Step voittaa, Scott nauraa.
-Cameron, varohan, Ray sanoo kulmiaan kohotellen.
-Makkaran piilotusta? Mitä se on? Steph kysyy.
Pojat nauravat. -Steph, olet mahtava, Jon nauraa.
-Poikien juttuja, Scott kertoo.
-Jotain rumaa, eikö niin? Steph kysyy Cameronilta.
-Varmaan, tämä vastaa.
-Hän on olevinaan niin siveä, pojat vitsailevat.
-Tiedätkö edes, mitä se on? Steph tivaa.
-Voin hyvin kuvitella.
-Liittyy varmaan sukupuolielimiin, Steph arvaa. -Mutta ei sitä voi oikein piilottaa, hän pohtii.
Cameronkin repeää valtavaan nauruun.
-Makkaranpiilotusta...
-Tajuatko? Ray kysyy.
-Sitä leikitään tyttöystävän kanssa, Scott kertoo.
Silloin Stephiäkin alkaa naurattaa. -Nyt ymmärsin, hän sanoo poskiaan taputellen. -Voi luoja tuo on inhottavaa.
-Voi leikkiä piilosta... Scott sanoo.
-Tai makkaranpiilotusta poikaystävän kanssa, Steph jatkaa.
Muut nauravat Cameronin ilmeelle. -Senkin inhottava... Cameron sanoo Stephille.
-Puhutte tytölle makkaranpiilotuksesta! Ei tuo ollut sen pahempi.
-Ei ole Cameronin lempiaihe, Scott sanoo.
Cameron katsoo häntä vitsaillen muka suu auki hämmästyksestä. -Taidat olla oikeassa, hän hymyilee.

Palkintona viikon ponnisteluista Isoveli tarjoaa asukkaille juustofonduen ja neljä pulloa viiniä. Cameron kaataa laseihin viiniä paitsi Raylle, joka ei ainakaan vielä halua juoda mitään.
-Malja tehtävän häviäjille, Cameron nostaa maljan.
-Luusereille! Raykin kippistää suolapurkin avulla.
-Etkö juo mitään, Ray, Jon ihmettelee.
-En ainakaan vielä, Ray selittää. -Katsotaan sitten, kun olen saanut vähän juustoa.

Yhdentoista aikaan Isoveli kutsuu Stephin päiväkirjahuoneeseen ja kysyy samat asiat kuin Scottilta.
-Tämä on outoa koska tunteeni ovat sekavat, Steph kertoo. -Olen innoissani, mutta myös peloissani. Cameron voisi olla mahdollinen voittaja. Se on vain henkilökohtainen mielipiteeni. Hän on erilainen, rehellinen... Mutta hän on mielellään myös neutraali. Rayn voitto varmaan yllättäisi minut eniten. En tiedä, ei aavistustakaan, kenen voitosta yllättyisin eniten. Rayn tai minun varmaan. Meistä kaikista... Mielestäni Ray odottaa jotain enemmän tästä, kun hän lähtee. Voin olla väärässäkin. Mutta hän vain sanoo sellaisia. Mutta voin olla väärässäkin.

Puoli kahdentoista aikaan asukkaat paitsi Ray ovat juoneet kolme pulloa viiniä. Jon tulee puhumaan Isoveljen kanssa. -Iltaa, Iso Vee, hän tervehtii. Isoveli esittää samoja kysymyksiä myös hänelle.
-Jotkut ihmiset ovat muuttaneet itseään, Jon kertoo. -Kalastellakseen kansalta ääniä. Ja sitä en suvaitse. En vieläkään osaa erottaa mikä on väärä Cameron ja mikä oikea. Olemme nähneet kumpaakin. Mutten tiedä, miten paljon. On kaksi vaihtoehtoa. Joko hänen ei pitäisi voittaa koska hän on tylsä surkimus tai hänen ei pidä voittaa koska hän esittää sellaista. En kunnioita kumpaakaan niistä asioista.

63. päivä

Puoli yhden aikaan Ray ja Cameron ovat vuoteissaan.
-Alan huolestua, Cameron tunnustaa. -En nyt, hän rauhoittaa itseään. -Alkaa vain jännittää koko homma.
-Antaa tulla vaan, Ray sanoo.
-Antaa tulla vaan, Cam toistaa istuen vuoteessaan.

On viimeinen täysi päivä Big Brother -talossa. Asukkaat heräävät aamulla kun joululaulut alkavat soida.
-On Joulu! huutaa Jon innoissaan.
Kaikki juoksevat innoissaan olohuoneeseen.

Vaikka asukkaat epäonnistuivat tehtässä haluaa Isoveli järjestää heille viimeisen päivän kunniaksi heidän toivomansa joulujuhlan. Taloon on tuotu jouluateria sekä joululahjoja. Olohuoneessa on "takka", jonka reunukselle on laitettu jokaiselle om nimikkosukka ja onpa Isoveli muistanut joulukuusenkin.
Takapihalla on neljä asukkaiden hevostehtävässä kättämää pollea poroiksi puettuina. Unohtamatta ensimmäisessä viikkotehtävässä käytettyä polkuvenettä, josta on tehty reki.
-Sehän on Petteri Punakuono, Steph hihkuu.

Puolen päivään mennessä asukkaiden päivää on jouduttanut jouluaterian valmistaminen. Isoveli on kieltänyt avaamasta lahjoja.
-Rayn lahja on eri muotoinen, tutkailee Scott kuusen juurella olevia paketteja.
-Ehkä siellä on lahjakortti, epäilee Jon.
-Pois, pois! Älä katso, Scott, mies komentaa itseään.
-Eikö olekin jännää? Steph kysyy sukkia tutkien.
Kaikki kolme, Jon, Scott ja Steph, alkavat laulamaan joululauluja.
Ray on ulkona venettä polkemassa.

Muut puhuvat olohuoneessa kun Cameron on päiväkirjahuoneessa. -Haluatko voittaa? Isoveli kysyy.
-Haluan... En panisi sitä pahakseni. On mukavaa ajatella, että voisin voittaa, Cameron miettii. -En sano ettenkö halua voittaa, mutta... Toisaalta se tarkoittaa, etten halua kenenkään muun voittavan. Voittaminen on vieläkin unelmani. Tottakai haluaisin voittaa mutta se ei tarkoita, että tähtään voittoon.

Iltapäivällä asukkaat toteavat, ettei aterian valmistus ole ihan helppoa.
-Kaikki maan kokit karjuvat, Jon toteaa.
-Ja Gos on yksi heistä, Steph muistuttaa.
Samaan aikaan Isoveli kutsuu aakkosjärjestyksessä yhden asukkaan kerrallaan palkintohuoneeseen. Hänellä on taas yllätys: Jokainen asukas saa joulukortin jossa on tervehdys perheiltä ja ystäviltä.
Cameron menee ensimmäisenä saamaan omansa. Palkintohuone on tyhjä suurta ruskeaa nahkaista nojatuolia lukuunottamatta. Lisäksi lattia on peitetty "lumella". Cameron jää ihmeissään seisomaan keskelle huonetta.
-Mitä nyt tapahtuu? Ray huutaa. -Mennäänkö koputtamaan?
-On varmaan parempi, että pysymme tässä, Steph vastaa.
-Ehkä hänet häädetään, Jon vitsailee.
-Ei kai sentään, Steph epäilee.

Cameron istuu suuressa tuolissa lumen keskellä. Huoneen toisessa ovessa on postilaatikko, joka yhtäkkiä kolahtaa. Ovimaton pääle on pudonnut Cameronille osoitettu kirje.
Seitsemännen viikon viikkotehtävän yhteydessä saamaansa kirahvipaitaan pukeutunut Cameron noutaa ihmeissään kirjeen ja istuu takaisin nojatuoliin.
Avattuaan kuoren hänen suunsa loksahtaa auki. Luettuaan viestin mies hymyilee liikuttuneena ja saa vedet silmiinsä. -Hieno juttu, hän kiittää Isoveljeä.

Cameron ja Jon ovat saaneet korttinsa kun on Rayn vuoro mennä palkintohuoneeseen. Hänkin istuu tuoliin odottamaan. Maassa oleva lumi kuitenkin kiinnostaa kovin ja mies heittelee sitä ilmaan odotellessaan. Lopulta hän ei enää malta mieltään ja virnuillen hän menee makaamaan lattialle ja tekee lumienkelin. Saatuaan sen valmiiksi, kolahtaa postilaatikko. -Jestas. Innoissaan Ray repii kuoren auki ja asettuu tuoliin lukemaan. Hän nauraa ääneen kortin sisällölle ja kiittää Isoveljeä.

-Minulla on seimi ja kaikki, Ray esittelee innoissaan korttiaan muille palattuaan taloon.
-"Pitäkää hauskaa. Nähdään perjantaina. Isä", Steph lukee Rayn kortista.

Viiden aikaan asukkaat asettuvat joulupöytään. He ovat valmistaneet jouluateriaksi kalkkunaa ja vihanneksia sekä jauhelihapiirasta ja suklaakakkua. Jon on valmistanut kalkkunaa viisi tuntia. Cameron sanoi muille haluavansa lukea Raamattua. Ja ennen ruokailua hän lukeekin Jeesuksen syntymästä.
Muut taputtavat käsiään.
-Pointseja Jeesukselle! Ray sanoo tyytväisenä.
-Hyvää Joulua! asukkaat toivottavat toisilleen.

Illalla he kokoontuvat kuusen juurelle avaamaan lahjojaan. Jokainen on saanut lahjan Isoveljeltä ja kotoaan.
Kotoa tulleet lahjat on haettu heidän kotoaan.
Cameron saa keltaisen leikkiautonsa.
Jon saa saksanpähkinän. -Saksanpähkinä, hän sanoo yllättyneenä. -Minun p&aul;hkinäni.
-Kaikki lahjat on haettu kotoa, Ray toteaa.
-Mitä tuo pähkinä merkitsee? Steph kysyy.
-Saan joka joulu pähkinän ja mandariinin, Jon kertoo. -Kymmenen vuoden ajan olen säästänyt pähkinän ja palauttanut sen Joulupukille. Kun tapaan jonkun erityisen, annan tämän pähkinän hänelle.
-Mitä sinä sait? Steph kysyy Raylta.
-Tein tämän vuosia sitten, tämä kertoo innokkaana kädessään pieni vihko.
-Pöytätennis! Scott innostuu.
-Onko se teiltä?
-Pötätennis! Scott toistaa riemuissaan nostellen pienestä laatikosta pelin minikokoisia osia.
Steph avaa oman lahjansa, joka on avaimenperä, josta roikkuu kankainen koira (muisuttamassa Ronniesta uskoisin). Mutta avaimenperässä roikkuu myös kotelosta esiin vedettävä valokuva. -Hyvät hyssykät, sehän on Tattie, Steph innostuu nähdessään pienen sisarentyttärensä kuvan.
-Onpa hän sievä, pojat ihastelevat kuvaa.
-Hän on muuttunut tässä ajassa, Steph sanoo kyyneleet silmissään. -Hän näyttää erilaiselta.

Myöhään illalla Jonin Isoveljeltä saama suuri kuminen hai kelluu uima-altaassa ja asukkaat istuvat sisällä keskustelemassa.
-Toivon, että tapaan äitisi ja veljesi huomenna, Steph sanoo Cameronille heidän keskustellessaan kahden kesken.
-Se ei ole varmaa, Cameron muistuttaa. -Olen 95-prosenttisen varma, että he ovat täällä. Jos ystäväni Amy on tää, hän haluaa varmasti tavata Rayn, Cameron sanoo kulmaansa kohottaen.

Ray on samaan aikaan päiväkirjahuoneessa. -Oletko aprikoinut lähtöjärjestystänne.
-Itse asiassa olen, Ray tunnustaa. -Mutten halua sanoa mitään. Olisin kuitenkin väärässä. Olen ollut joka viikko väässä. Jos käy niin, etten lähde huomenna ensimmäisenä rauhoittuisin aika lailla, sillä elättelen toivoa voitosta. Riitelin keskiviikkona Stephin kanssa enkä tiedä, voinko enää saada eniten ääniä.
-Toivot olevasi viimeinen. Mitä voitto merkitsisi?
-Minulle se olisi... Ray nauraa makeasti. -Se olisi parempi kuin orgasmi. En ole nyt tosissani. Mutta se olisi todella upeaa.

64. päivä - Viimeinen päivä

Puoli kahden aikaan talossa jatkuvat juhlat koska Isoveli soittaa heille musiikkia. Kaikki ovat olohuoneessa tanssimassa ja laulamassa mukana.
"Hyvää Joulua ja hyvää uutta vuotta!" -huudot kaikuvat talossa. Kaikki halaavat yhdessä toisiaan ja laulavat. Lopulta ryhmähalaus muuttuu piirileikiksi.
-Oikein hyvää Joulua, he toivottavat taas palaten ryhmähalaukseen.

Steph on menossa nukkumaan ensimmäisenä kahden aikaan. Vuoteessaan hän katsoo vielä lahjaksi saamaansa Tattien valokuvaa.

Scott on keskustelemassa Isoveljen kanssa. -Mitä mietit mahdollisuuksistasi voittaa? Isoveli kysyy.
-Sitä on vaikea arvioida. Cameronin tilanne on hyvä, sillä hän on ollut ehdollakin. Myös Steph ja Ray ovat selvinneet nimityksistä. Jon äänestettiin takaisin sisään. Minä taas olin ehdolla vain ensimmäisellä viikolla. Olin häädettävänä silloin, enkä tiedä sen enempää. Mahdollisuuteni taitavat olla yhtä hyvät tai huonot kuin kenen tahansa muunkin.

Jon makoilee sohvalla mietteissään. Cameron ja Ray puhuvat makuuhuoneessa. -Miten luulet, että huominen menee? Ray kysyy.
-En todellakaan tiedä, Cameron vastaa.
-Minulla ei ole aavistustakaan. Tai luulen tietäväni ketkä tulevat ensimmäsiksi. Kaksi kundia. Veikkaan, että joko sinä tai Scott voitatte.
-Yllättyisin todella.
-Itse asiassa sanon suoraan, että jompikumpi teistä voittaa.
Cameron pudistaa päätään. -Steph sanoi, että on hienoa, että olemme kaikki tällä.
-Vaikka pidän Stephistä, en osaa sanoa voiko hän voittaa, Ray tunnustaa. -Mutta olisi upea juttu, jos niin kävisi.
Cameron nyökkäilee innoissaan.
-Hän on ehkä liian kiltti, Ray pohtii. -En nyt väitä, etteekö sinä olisi kiltti. Sitä on vaikea sanoa. Olen sitä mieltä, ettei hän ole yleisön valinta voittajaksi.

Muut ovat jo makuuhuoneissaan kun Scott ja Jon yhä kolmen aikaan keskustelevat olohuoneessa.
-Kaikkihan haluaisivat lähteä viimeisenä, Scott pohtii. -Mutta se ei ole välttämätöntä, jotta tämä olisi hyvä kokemus. Kokemus oli hyvä, oli sitten ensimmäinen tai viimeinen.
-Minä en välitä, voitanko vai en, Jon sanoo (hän tietää, ettei voi enää voittaa, mutta muut asukkaat eivät ole asiasta tietoisia.)
-Minä en välitä hittojakaan, Scott jatkaa. -Olisihan se tietysti mukavaa.
-Tiedän kyllä kenen toivon voittavan, Jon kertoo.

Makuuhuoneessa Cameron ei saa unta. Hän nauraa itsekseen ja on huutaa ä&aum;nettömästi: -Viimeinen yö...! Ray ja Cameron alkavat laulamaan.
-Viimeinen yö, Ray, Cameron sanoo. -Tämä on viimeinen yö

Aamulla vain Cameron istuu keittiössä kun Isoveli ilmoittaa varastohuoneen olevan auki ja, että asukkaat voivat noutaa matkalaukkunsa.
Ray nousee ylös hakeakseen oman ja Scottin laukut. -Lähdemmekö tänään? Luulin, että jäämme tänne, pojat vitsailevat.
Steph tuo viimeisenä laukkunsa ulos ja asettaa ne olohuoneeseen toisten laukkujen viereen. -Siinä se. Loppu häämöttää, hän toteaa Cameronille.

Iltapäivällä Cameron ja Ray päättävät pulahtaa vielä kerran uima-altaaseen.
-Mukavan l&aum;mmintä, Cameron toteaa tyytyväisenä, sillä päivä on muuten sateinen.
Pojat leikkivät Jonin saamalla hailla, kun Scott liittyy heidän seuraansa.
-Huomenta, Ray toivottaa. -Kurja ilma. Illalla on huono ilma, jos ei ihmeitä tapahdu.
-Kunhan ei sataisi, Scott toivoo.

Isoveli on kutsunut Stephin vielä kerran päiväkirjahuoneeseen. -Mikä on ollut parasta?
-Ihan kaikki..., Steph vastaa Isoveljen kysymykseen. -Oli hienoa saada minulle osoitettu viesti, missä oli koiria, sillä se oli niin henkilökohtaista. Minulla on ollut todella mukavaa. Kiitos kaikesta, Steph kuiskaa silmiään kuivaten. -Hyvänen aika, hän toteaa kyynelistään. -Olen ihan höpsö. Olen minäkin. Tämmöinen pillittäjä.

Puoli kuuden aikaan Isoveli soittaa yleisön& ääniä puutarhaan, jotteivät asukkaat kuule lavan rakentamisen ääniä.
Scott on puhumassa Isoveljen kanssa. -Miltä tuntuu?
-Olen rennompi kuin odotin. En jännitä vielä, mutta kohta voi olla toisin. Vatsa saattaa vielä mennä kuralle, mutta nyt tuntuu hyvältä.

Jon ei vielä tiedä kuinka ja milloin hän tulee poistumaan talosta.
Cameron, Steph ja Jon puhuvat illasta. -Ja Jon on kokenut tuon kaiken enenkin, Steph miettii.
-En ole kokenut sitä, mitä tuolla on nyt. Olen paljon hermostuneempi, Jon tunnustaa.
Ray on tehnyt itselleen voileipiä ja tulee myös istumaan. Hän tarjoutuu tekemään leipiä muillekin mutta kukaan ei tunne oloaan nälkäiseksi.
-Illan tullen minä varmaan romahdan täysin, Ray nauraa.
-Tuoksuu kyllä hyvältä, Jon nuuskii Rayn leipiä.
-Haluatko maistaa? Ray tarjoaa.
-Ei kiitos. En saa pidettyä mitään sisälläni.
-Oletko niin hermona?
-Jonilla on syytä jännittää, Steph huomauttaa. Hän oli välillä ulkopuolella.
-Sinähän tiedät millaista se on, Ray sanoo.
-En tiedä, Jon kieltää.

Kuuden aikaan asukkaat istuvat edelleen sohvilla puhumassa. Jon on pyytämässä Isoveljeltä vatsalääkettä: -Jo pelkän plasebo-efektin vuoksi.
-En halua jäädä kahden viimeisen joukkoon, Cameron kertoo Scottille ja Stephille. -Kuolisin jännityksestä. Ja jos on viimeisenä talossa kaikki te olette kuuntelemassa. Muuten tänne jää sentää joku.
-Vain aika näyttää kuoletko jännityksestä vai et, Steph lohduttaa.
Jon tulee ulos päiväkirjahuoneesta. -Isoveli pyysi, ettemme joisi ollenkaan, hän tiedottaa.
-Kuka kertoo Raylle? Scott kysyy.
-En minä ainakaan, Steph kieltäytyy.
-Ray, Scott huutaa. -Isoveljeltä tuli uutisia, Älä nyt suutu minulle mutta emme saa juoda mitään.
-Entä sitten? Harmin paikka. Tulkoot tänne jos haluavat.
-Älä ammu viestintuojaa.
-Mitä minä sanoin? Scott kysyy.
-En aio nolata teitä ja vetä&aum; kännej&aum;, Ray lupaa.
-Ray rikkoo sääntöjä viime hetkeen asti, Steph sanoo. -Se oli vitsi, hän lisää pikaisesti.
-Tarkoitin, ettei tuo ollut oikea sääntö, Ray toteaa.
-Vatsani on kamalan kipeä, Steph valittelee.
-Ota jotain juotavaa, Ray ehdottaa.

Puoli yhdeksän aikaan kaikki asukkaat on pyydetty sohville istumaan. Isoveli pyytää Jonin päiväkirjahuoneeseen. -Nyt sitten mennään.
-Tämäpä outoa, Cameron toteaa.
-Tiedättekö mitä? Ray kysyy. -Hän ei saa lähteä etuovista.
Samassa päiväkirjahuoneessa istuva Jon ilmestyy plasmaruudulle. -Mitä vit...? Ray ähkäisee.
-Jon, Isoveli aloittaa. -Tiesit ennen taloon uudelleen saapumistasi, että olet talossa vieraana. Tiesit myös, ettet voi voittaa Big Brotheria ja 70 000 punnan voittosummaa.
-Uskomatonta, Ray sanoo.
-Jon. Koska ei voi voittaa sinun on nyt aika lähteä talosta.
-Hän hoiti tuon hienosti, Steph toteaa.
-Kameratilan ovi aukeaa pian, Isoveli jatkaa. -Sitten sinut saatetaan ulos.
-Hän ei mene etuovista, Ray toistaa.
-Jon, ole hyvä ja lähde Big Brother -talosta, Isoveli pyytää.
-Hei sitten Jon! muut huutavat -nähdään kohta! Näemme sinut näytöllä! Kun Jon nousee tuolista muut taputtavat käsiään.
-Mieletön juttu, helpottunut Ray sanoo. -Aina jotain viime hetkellä! Hän tiesi, ettei voi voittaa. Kaikki katsojat ovat tienneet koko ajan. Loppunelikko olemme me! Ray tajuaa oikeuden tapahtuneen.

Yhdeksältä Loppunelikko istuu sohvalla odottamassa. -Big Brother -talo, täällä on Davina... Ja aika moni muu...

Asukkaat tarttuvat toisiaan käsistä. -Cameron, Ray, Scott ja Steph, Davina jatkaa. -Olette Big Brother 2003:n loppunelikko. Äänet on laskettu. Voin paljastaa, että neljänneksi tullut asukas on... Steph.
-Steph on kuullut nimeään huudettavan ulkona. -Minulle buuataan, hän murehtii.
-Eikä buuata, Ray lohduttaa.
-Miksi kaikki huusivat "Steph, Steph"?
-Steph sinulla on minuutti aikaa hyvästellä, Davina ilmoittaa. -Tulen hakemaan sinut!
Steph halaa pojat nopeasti. -Olen aivan hermona.
-Nähdään pian, pojat sanovat.
Pian Steph on mennyt ja pojat kuuntelevat hiiren hiljaa yleisöä, he kuulevat hurraukset ja halaavat innoissaan toisiaan. -Kundit jäivät viimeiseksi!
-Mitä nyt tehdään?
-Kuulitteko sen huudon? Ray päivittelee.
-Steph-pikkuinen... Cameron huokaa.

12 minuuttia Stephin lähdön jälkeen Ray asettelee vaatteitaan peilin edessä.
Cameron ja Scott juttelevat. -Loppu tuntuu olevan lähellä, Cameron toteaa. -Aika kummallinen tunne. En ole koskaan tuntenut näin.
-Tämä paita tekee minut hulluksi, Ray manaa. -Kohta jätän sen suosiolla pois. Äh.. Antaa olla.
-Älä ajattele sitä, Scott sanoo.
Ray tulee muiden seuraksi sohvalle. -Mahdollisuudet yksi kolmesta.

Muutaman kymmenen minuutin kuluttua Davina ottaa taas yhteyden taloon. -...Kolmanneksi tullut asukas on... Scott. Sinulla on puoli tuntia aikaa hyvästellä, Davina kertoo.
-Oletko kunnossa? Ray kysyy. -Ihme juttu.
-En olisi halunnut jäädä viimeisten joukkoon, Cameron n&aum;yttää epätoivoiselta. -Kuolen jännityksestä.
-No, oli upeaa päästä näin pitkälle, Scott toteaa.
Pojat nousevat ylös ja tanssivat hetken. Scott poistuu hetkeksi. Ray kättelee Cameronia. -En tiedä mitä sanoa, Cameron ihmettelee. -Aivan omituinen olo. Ja he tanssivat hiukan lisää.
-Tuo oli rauhoittavaa, Cameron toteaa.
-En ole uskoa tätä, Ray sanoo.
-En minäkään... Minkäs sille voi. Oletko ihan rauhallinen?
Ray sanoo olevansa, Cameronin tuijottaessa täriseviä käsiään.

Pojat alkavat leikisti nyrkkeilemään.
-Täällä on paljon tyttöjä... Davina ilmoittaa poikien iloksi.
Scott halaa kahta viimeistä. -Mikä meininki? Ray kysyy -Kuulemma paljon tyttöjä, hän virnistää.

Pojat asettuvat rinkiin, kädet toistensa olkapäillä. -No niin, kundit, Scott sanoo. -Onnea molemmille. Nähdään pian.
Lähtölaskenta ja Scott on poistunut talosta. -Anna mennä, Scott!

Cameron ja Ray kuulevat yleisön huudon.
-Herranen aika! Kuulitko? Ray innostuu Cameronin hyppiessä. -Kovempaa kuin ikinä.
Miehet onnittelevat toisiaan.
-Ajatella, että me kaksi jäimme jäljelle, Cameron sanoo.
-Enää kaksi jäjellä.

-Kuka tietää, miten tässä käy, Cameron huokaa.
-Tiedän vain, että saamme valtavat aplodit, Ray toteaa. -Pitää rauhoittua taas. Miltähän tuntuu mennä lavalle?
-Sanopa muuta.
-Hyvä vastaan paha, Ray vitsailee.
-Älä viitsi. Molemmat nauravat ajatukselle.

Pian Davina ottaa taas yhteyden taloon. -Voin paljastaa, että Big Brother 2003:n voittaja on...
-Cameron, Ray muodostaa suullaan sanan.
Cameron pudistaa päätään,. -Älä.
Molemmat odottavat piinaavalta tuntuvat sekunnit.
-Cameron! Davina vihdoin jatkaa.
-Yee, Ray tuulettaa ja halaa järkyttynyttä Cameronia. -Arvasin tämän. Enkö sanonutkin näin? Rauhoitu, rauhoitu.

-Kiitos! Kiitos! Cameron huutaa.
-Kiitos! huutaa Raykin. -Paljon onnea. Ja miehet halaavat taas.
-Siellähän buuattiin.
-Älä nyt sitä mieti, Ray komentaa.
-Ray sano hyvästisi. Tulen hakemaan sinut! Davina ilmoittaa.
-Ray, älä mene, Cameron pyytää.
-Olen onnellinen puolestasi. Ihan totta, Ray kertoo.
-Olen kauhuissani.
-Älä ole. Nauti voitostasi.
Vielä kerran he halaavat, kun Rayn lähtölaskenta alkaa.
-Kuuntele! Cameron innostuu ulkoa kuuluvista huudoista.
Pian Ray on mennyt. Talossa on enää yksi. Cameron. Voittaja.

Asukkaat ovat varanneet Davinalle Stephin tekemää piirakka ja Cameron hakee tälle valmiiksi lusikan.
-Ei voi olla... Jestas... Cameron mutisee. Hän yrittää syödä piirakkaa, mutta se ei ota onnistuakseen koska miehen kädet tärisevät kovin. Hän pyörittelee lautasliinaa käsissään. -Ei voi olla totta.

Hetken kuluttua Cameron on rauhoittunut sen verran, että pystyy syömään piirasta. -Tule takasin Ray, hän puhelee itsekseen. -Tässä on oltava joku virhe... Nyt alkaa pelottaa.
Cameron alkaa lukea kansiota "Kananhoito alottelijoille". Hän selailee lehtiä: -Tervetuloa Isoveljen taloon... Nauttikaa olostanne. Terveisin Isoveli".
Mutta mies ei voi keskittyä lukemiseenkaan. -Jestas sentään. Tulkaa jo.

Oltuaan yksin 20 minuuttia, Cameron heittelee ilmaan mandariineja. -Kukapa olisi uskonut? Cameron Stout... Tässä hän istuu yksin Isoveljen talossa.. Minähän hikoilen!
Silloin Isoveli avaa ovet ja Davina kipittää sisään haastattelemaan voittajaa.

10 minuuttia myöhemmin he lähtevät yhdessä ovista, joista yhdeksän viikkoa aikaisemmin sisään tuli 12 ihmistä, myöhemmin yksi lisää sekä Jon toistamiseen. 12 ihmistä on jo aikaisemmin samoista ovista poistunut ja vihdoin on viimeisen vuoro.
Davina ottaa Cameronia kiinni kädestä ja he lähtevät nousemaan portaita ylös. Cameron astuu ulos valtavaan huutomyrskyyn ja ovet sulkeutuvat hänen takanaan.

Tyttöjen makuuhuone. "Kippis tytöille!" kaikuvat muistojen sanat ensimmäiseltä illalta ja valota sammuvat.
Poikien makuuhuone. "Olen ollut Newcastlessa, enkä ole koskaan nähnyt kamalampia naisia." kuuluivat Federicon kuuluisat makuuhuoneessa lausumat sanat. Huone pimenee.
"Saanko siivota täälläkin?" Stephin kysymys kaikuu tyhjässä päiväkirjahuoneessa.
"Tukahdutan hänet kohta itse", olivat Cameronin eräät mieleenpainuvimmat sanat, mitä kukaan Isoveljelle huoneessa lausui. "Ja sitten..." huone pimenee.
Palkintohuoneen ovi, alkuun salattu, ihmetystä herättänyt seinä. "Yritä ymmärtää, että Scott on minun kamuni!" Voi melkein nähdä edessä tilanteen, kun Nush huusi Lisalle.
Olohuone ja sen vihreät sohvat. "Osaan tappaa kahdella sormella" kaikuvat Lisan Raylle lausumat unohtumattomat sanat. "Mulkut! Olemme pelkkiä koekaniineja" raivosi Ray tehtävän epäonnistumisen jälkeen samassa paikassa.
Puutarha. "Lupaatteko tehdä parhaanne? -Lupaamme" kuuluivat usein partiolaisten sanat Gosin johdolla toisella viikolla puutarhassa. Suurista ikkunoista näkee sisälle taloon, kuinka 64 päivää palaneet valot sammuvat keittiöstä ja olohuoneesta.
"Voimme jättää huoneemme, muttemme voi lähteä..." Kaikuvat viimeiset muistojen sanat puutarhassa, kun lopulta myös sen tunnelmalliset valot sammuvat.

Yhdeksän viikkoa, yhteensä 64 päivää on ohitse. Asukkaat ovat poistuneet. Vuoden 2003 Big Brother on ohitse. Talo on pimeä, mutta valmiina ottamaan vastaan vuoden 2004 asukkaat.

-Matami

Kuvalähde:Channel4.com/bb4 (paljastaa auttamattomasti Suomessa näkemättömien Big Brothereiden tapahtumat)